Lasten silmien hoito

Silmälasiresepti lapselle? Tai onko haasteena laiska silmä?

Coronaria Silmäsairaala auttaa, kun haasteena on esimerkiksi ns. laiska silmä tai tarvitsette lapselle silmälasimäärityksen. Meille voi tulla tutkimuksiin ja hoitoon lähetteellä tai yksityisesti.

Hyvä näkeminen on erityisen tärkeää, kun lapsi aloittaa koulun. Varmistamalla, että lapsesi silmät ovat terveet eikä silmien yhteistoiminnassa ole häiriöitä, annat lapsellesi parhaat mahdolliset eväät koulutielle.

Coronaria Silmäsairaalan lasten näkemiseen erikoistuneet, ystävälliset silmälääkärit, optikot ja hoitajat ovat palveluksessanne!

Näköjärjestelmän kehitys

Näköjärjestelmän kehittymistä voidaan verrata kävelemään oppimiseen − kaikki ei toimi sujuvasti heti alkuvaiheessa. Silmiä liikuttavien lihasten tarkka toiminta kehittyy vähitellen, ja sen vuoksi useimmat lapset karsastavat n. 6 kk:n ikään saakka. Näön normaalin kehityksen edellytyksenä on se, että lapsi käyttää molempia silmiään samanaikaisesti. Näköjärjestelmä on valmis vasta 7−8 vuoden iässä. Kehitystä voivat häiritä monet ongelmat, jotka on helppo havaita silmälääkärin tutkimuksissa.

Näkö ja oppimiskyky

Esikoululaisen ja koululaisen elämään kuuluu päivittäinen uuden oppiminen. Suurin osa uudesta tiedosta välittyy lapselle näköaistin kautta. Silmän tarkennusmekanismin häiriöt on tärkeää löytää mahdollisimman varhain, jotta ne eivät alkaisi häiritä opiskelua.

Lähinäön ongelmien oireita voivat olla esimerkiksi silmien hierominen, päänsärky, kirjainten sekoittuminen, lukukohdan seuraaminen sormella ja haluttomuus lukemiseen. Myös oppiminen voi viivästyä. Jos koululainen ei näe taulukirjoituksia riittävän tarkasti, hän saattaa lakata seuraamasta opetusta.

Lapsi ei välttämättä tiedosta näkevänsä huonosti, varsinkaan jos hänellä ei aikaisemmin ole ollut silmälaseja. Suurimmat taittovoiman muutokset tapahtuvat useimmiten 3.−5. luokalla. Jos lapsella on puutteellinen kaukonäkö, hän näkee lähelle hyvin, mutta kauempana olevat kohteet näyttävät utuisilta.

Pelkkä kaukonäön tarkkuuden mittaaminen ei ole riittävä testi lapsen näkökykyä arvioitaessa, vaan myös lapsen lähityöskentelykäyttäytymistä tulisi tarkkailla koko kouluvuoden ajan.

Laiska silmä – varmista hoito lapsen tulevaisuutta ajatellen

Toiminnallinen heikkonäköisyys eli ”laiska silmä” johtuu yleensä karsastuksesta tai puolierosta silmien taittovoimassa. Vaivaa nähdään myös muutoin terveissä silmissä. Jos laiska silmä havaitaan ajoissa, voidaan näön normaali kehitys varmistaa.

Jos vaivaa ei hoideta lapsuudessa kun näönkehitykseen voidaan vielä vaikuttaa, silmä jää pysyvästi heikkonäköiseksi. Näköä ei voida enää myöhemmin parantaa leikkauksella tai silmälaseilla, koska aivojen näköalue on lukittunut vastaanottamaan tietoa vain osittain.

Hoitamattoman laiskan silmän näöntarkkuus jää usein niin alhaiseksi, että esimerkiksi raskaiden ajoneuvojen kuljettamiseen ei aikuisiällä ole mahdollisuutta. Moniin ammatteihin vaaditaan hyvän näöntarkkuuden lisäksi myös normaali silmien yhteisnäkö, joka myöskin vaarantuu jos laiskaa silmää ei hoideta. Varmista siis lapsesi silmien terveys ajoissa!

Peittohoito auttaa laiskan silmän toimintaan

Laiskan silmän harjoittamiseksi käytetään peittohoitoa. Peittohoidossa lapsen parempi silmä peitetään peittolapulla, jolloin huonompi silmä joutuu työskentelemään. Hoidon tavoitteena on saada laiskan silmän näöntarkkuus kehittymään samalle tasolle johtavan silmän kanssa.

Peittohoidon avulla laiskan silmän käyttämättömät näköhermosäikeet saadaan käyttöön ja kuvan tarkkuus paranee. Näön paraneminen ei tapahdu hetkessä, vaan se voi viedä useita kuukausia, jopa vuosia.

Paremman silmän peittäminen voi olla lapselle pelottava kokemus. Siksi peittohoito on hyvä aloittaa varovasti tutussa ympäristössä, mielellään sisätiloissa ja vaikka vanhemman sylissä istuen. Kun peittohoito on lähtenyt hyvin käyntiin ja hoidettavan silmän näkö on parantunut, voi peittolapun kanssa lähteä ulkoleikkeihinkin.

Peittohoidossa kärsivällisyys palkitaan

Peittohoito vaatii paljon kärsivällisyyttä sekä lapselta että vanhemmilta. Koska lapsen paremmin näkevä silmä peitetään ja hänet pakotetaan katsomaan heikommalla silmällä, hän tekee usein kaikkensa peittohoidon lopettamiseksi. Vanhempien on tällöin otettava vastuu lapsen näön hoidosta ja toteutettava peittohoitoa lääkärin ohjeiden mukaisesti.

Piilokarsastus ja yhteisnäkemisen ortoptinen hoito

Karsastus voi olla myös piilevää, jolloin lapsella voi olla päänsärkyä sekä lukemisen tai muun lähityöskentelyn vaikeutta. Lapsen silmät pyrkivät katsomaan eri suuntiin, mutta silmälihasten aktiivinen työ mahdollistaa silmien kohdistamisen samaan kohteeseen.

Piilokarsastus saadaan yleensä todettua hyvin lääkärin tekemässä kokeessa. Sen jälkeen optometristin ohjaamassa ortoptisessa hoidossa eli silmäjumpassa opetellaan silmien yhteistoimintaa vahvistava hoito, jonka voi myöhemmin toistaa itsenäisesti. Ilman hoitoa eri suuntaan katsova silmä voi jäädä heikkonäköiseksi.

Lapsen silmälasit

Jos silmälääkäri on määrännyt lapselle silmälasit, niitä tulee käyttää joka päivä. Silmälasien kehysten hankinnassa tulee huomioida lapsen mielipide − mieluisia silmälaseja on mukava käyttää! Samoin on huomioitava, että kehyksen tulee ulottua kulmakarvojen tasalle, jotta niiden yli kurkkiminen ei onnistu. Kehysten pitää istua tukevasti, etteivät silmälasit valu nenää pitkin. Tarvittaessa sankoihin voidaan kiinnittää niskan takaa menevä kuminauha pitämään silmälasit paikallaan.